keskiviikko, 3. marraskuuta 2010

Väliaikatietoja, eli mikä tämä syyskausi oikein on

Jälleen kerran olen onnistunut pudottamaan katsomislistaltani suurimman osan kauden sarjoista. Osaa säästän maratoonaamiseen, koska ne omasta mielestäni toimivat paremmin niin (tästä esimerkkinä Arakawa, 20 minuuttia viikossa psykoosissa ei vain kohdallani toimi), mutta suurin osa ei sytytä edes sen vertaa, että saisin katsottua koneella viikkotolkulla odottaneet kakkosjaksot. Ika musumen, Yakumon ja kumppanit jätin omaan arvoonsa heti kättelyssä. Yksi jakso riitti koko loppuelämäkseni, kiitti vaan.

Tämän hetken kiinnostus ulottuu siis näihin sarjoihin: Star Driver, Kuragehime, Otome Youkai Zakuro & Yosuga no Sora. En tiedä, mihin Bakuman putosi, kun ei ole edes huono. No, tutkimattomat ovat aivojeni tiet. Joskus tulevaisuudessa, oletan. Saman kohtalon kokevat niin kovasti haukutut MM! ja OreImo, jotka uskon maratoonaavani joskus, kun aivot ovat lomailemassa. Emuemusta en ole aivan varma, ei kuitenkaan sytytä ehkä tyhmyydelläänkään tarpeeksi, että selviäisin hengissä FukuJunin pervoläähätyksestä. OreImoa täytyy yrittää, vaikka vain You-kyanin takia. Maratoonattaviksi jäävät myös Panty & Stocking ja Togainu, joista jälkimmäisen ykkösjakso ei vastannut lainkaan odotuksiani, enkä ole vielä valmis antamaan sitä sille anteeksi.


Tämä ei ole pornoa.

Mutta, kauden tähdet. Yosuga no Soran pysyminen katsottavien listalla on yllättänyt itsenikin, koska en oikeastaan pysty keksimään siitä paljonkaan hyvää sanottavaa. En ehkä huonoakaan. Se on erilainen. Heti ensimmäisessä jaksossa kiinnitin huomiota erotiikan, eh, graafiseen luonteeseen, joka edelleen tuntuu virkistävältä vaihtelulta verrattuna muiden saman genren sarjojen mukasaabisuun. Jotkut varmasti pitävät sitä mauttomana (mitä se kyllä joissain kohdissa oikeasti onkin), mutta mua lähinnä ärsyttää vain se, ettei mennä kunnolla loppuun saakka, kun kerta ollaan jo tunnelmissa. Nimittäin jos mentäisiin, olisi kyseessä aika helvetin hyvä hentai. Anyway, pysyn messissä, vaikka se kaikkien reittien peräkkäin runkkaaminen ilman juonijatkuvuutta osoittautui jo Amagami SS:n myötä tuskalliseksi formaatiksi. Jaksan olla emootiolla mukana vain ensimmäisessä arcissa, lopuissa on vaikea päästä yli ajatuksesta, että jätkä on lutka. Mulla on teille idea ihmiset, uusi päähenkilö joka arciin! Joo. Tämä ei tosin YosuSorassa ole kovin suuri ongelma, koska Haru on lutka alusta asti, ja se tehdään hyvin selväksi. Vituttava jätkä. Tytöissä löytyy kivojakin yksilöitä, mutta kaikki tavallaan menevät pilalle siksi, että ovat niin lätkässä lutka-Haruun. En ymmärrä, miksi odotan seuraavaa jaksoa. Odotan kuitenkin.


KYAAA

Otome Youkai Zakuron kohdalla syy on yksinkertainen. Kauden söpövibat. Eikä Sakupyon prinssi-idioottina yhtään haittaa. Ja olen aika vakuuttunut siitä, että Kushimatsu on uuden vuosituhannen Muumimamma. Zakuro itse hahmona ei herätä minussa kovin lämpimiä tunteita, vaikka olenkin positiivisesti yllättynyt siitä, että hän tiedostaa ja hyväksyy itsessään ja suhtautumisessaan love interesteihinsä muitakin puolia, kuin sen ”yhyhyy tsun-tsun, oot niin hetare” –perusvammailun. Meillä saattaa olla tässä ihan oikea tsundere, jolla saattaa olla jopa persoonallisuus! Taisin muuten sanoa noin Ookami-sanistakin, hups. Ookami ei tosin dereytynyt (voiks noin sanoa, ei varmaan) tarpeeksi omaan makuuni, siksi sarjan lopetus vähän meikäläisen kohdalla lässähti. Toivomme Zakurolta parempaa. Vaikka Zakuro ei sarjan parasta antia olekaan, niin voi pyhä KAWAII Susukihotaru ja Riken. Hädin tuskin pysyn housuissani. Se on siinä pakahduttavan ihanan ja naurettavan ylivedetyn rajalla, kuolen myötähäpeään ja kusen hunajaa samaan aikaan. Lisää ruutuaikaa kiitos. Sarjassa muuta mainitsemisen arvoista on tietenkin hyvä animaation taso ja perusidea (te tiedätte, että olen heikkona youkaihin ja historiallisiin tai pseudohistoriallisiin settingeihin). Meitsi diggaa.


Uuh aah, sulan.

Kuragehimestä on vasta kaksi jaksoa ulkona, mutta olen jo nyt varsin vakuuttunut siitä, että tulen seuraamaan sarjan loppuun asti. Läppä tuntuu väkinäiseltä ja ärsyttävän ylilyödyltä (hei, minäkin olen ruma agorafoobinen melkein-hikikomoriotaku, enkä silti muutu kiveksi tyylikkäiden ihmisten seurassa), mutta se onkin sitten ehkä ainoa huono piirre sarjassa tähän asti. Rakastuin opening-biisiin ensi kuulemalta, hahmot ovat rakastettavia, ja hei meduusoja. Kuka on meduusa-otaku? Seriously? Niin söpöä. Tietenkin sarjan lopullinen ja täydellinen vetonaula on ihana trap-Koibuchi, jonka viehättävyyttä ei suinkaan vähennä suuren jumalattareni Saiga Mitsukin näyttelijäntyö. Joskus vielä joku voisi kirjoittaa jonkun suuren ja tyhjentävän analyysin ja/tai selonteon cross dressauksesta ei-BL-vibaisessa animessa, ja miten se on muuttunut ja muuttumassa, ja kuinka paljon sillä on oikeasti mitään tekemistä sukupuoli-identiteetin kanssa. On nimittäin mielenkiintoista, itse kun ainakin olen havaitsevinani jonkinlaisen muutoksen tapahtuvan, ja asiaa ohimennen käsitteleviä uudehkoja sarjoja tulee heti mieleen aika monta. Ehkä itse vielä joskus yritän koota jotain ajatuksia aiheesta. Ehkä Hourou Musukon animeversion nähtyä päivänvalon (mitä muuten odotan ehkä enemmän, kuin mitään sarjaa koskaan).


Otanoshimi mode. Ei helv-FUCK YEAH

Star Driverista täytyy sanoa, että innostus on vähän lopahtanut ensimmäisten jaksojen ihanan mauttomuuden jälkeen. Edelleen odotan uutta jaksoa kuin kuuta nousevaa, mutta petyn vähän enemmän joka jaksossa. Vitosjakso onnistui palauttamaan vähän (koska se, että joku häviää ratkaisevan taistelun, koska tuijottaa pikkarit märkinä vastustajan ulkoisia avuja, ei vain voi olla todellista), mutta alun jumalointi ei ole näillä näkymin palaamassa kuvioihin. Ehkä suurimmaksi kompastuskivekseni on nousemassa Wako, joka jostain syystä ärsyttää vaan niin perkeleesti. En onnistu muodostamaan mitään kuvaa hänen persoonastaan, ja koko tytön läsnäolo tuntuu harmillisen usein olevan vain pakollinen paha. Oikeastaan ainoa yhteys, jossa Wakosta pidän, on Sugata/Wako/Takuto –kolmiodraama, jossa ei kaikkien odotusten vastaisesti ole draamaa, ja juuri siksi rakastan sitä. Ongelma tulee siinä, että Takuto ja Wako ilmeisesti ovat oikeasti pariutumassa, joka laskee Takuton pointseja hyvin paljon (ellei Wako kasvata itselleen persoonallisuutta sarjan loppuun mennessä). En ole vielä menettänyt toivoani, aikaa on. Huonoa Star Driverista tuskin saa tekemälläkään, voittoa riittää kyllä. Esim. odotan sitä hetkeä, kun taistelunalkubiisi ei aiheuta kylmiä väreitä ja Takuton muodonmuutosperseenheilautus ei hihitytä.

Näillä eväillä. Olen vähän pettynyt itseeni, kun en jostain syystä koskaan tunnu jaksavan katsoa kovin montaa sarjaa samaan aikaan. No jaa. Laatu voittaa määrän. Tai no, laatu, se on subjektiivista.

2 kommenttia:

  1. Yosuga no soraa katsomatta, olet tainnut ymmärtää jotain väärin. Vain mimmit, jotka jakavat kaikille pesää, ovat lutkia. Sen sijaan jätkät, jotka panevat useita mimmejä, ovat vain helvetin kovia jätkiä.

    "En jostain syystä koskaan tunnu jaksavan katsoa kovin montaa sarjaa samaan aikaan" - joo hei, meitsi katsoo Star Driveria ja Legendaa Legendaarisista Legendoista. Ja Katanagataria, joskin sitä katsoo tietysti vain kerran kuussa. Sengoku Basara kakkosessa pitäisi kiriä kiinni, se on vähän jäänyt. Mutta että neljä sarjaa :F...

    Mutta joo, Star Driver. Hämmentää; tuntuu, että Sugata on jäänyt aika ontoksi. Kai tämän olemassaololle täytyy jokin syy olla? Ilmeisesti seuraavassa jaksossa, ainakin esimulgasun mukaan, tuodaan vähän lihaa Sugatan luiden ympärille. Wako on kyllä aika bleh; viitsinkö edes sanoa että Pollyanna/Mary Sue/kaikkimuuttuommoiset. Onneksi muut Star Driverin naishahmot korvaavat Wakon latteutta aika paljon.

    VastaaPoista
  2. Luentoa aiheesta pukkaa, tervetuloa kuuntelemaan!

    VastaaPoista